lauantai 26. heinäkuuta 2014

Mercedes-Benz kokemuksia

On vihdoin aika kertoa teille Mersu-yhteistyöstä, mutta väritän tarinaa hieman sillä, mikä on mun suhteeni autoihin ja Mersuun. :)


Siitä on jo yli kymmenen vuotta, mutta muistan edelleen kuinka odotin ajokorttia ja menin autokouluun ajoissa, niin että sain heti maaliskuun alkuun ajokokeen. Menin itsevarmana kokeeseen saatuani täydet pisteet teoriakokeesta ja kehuja ajo-opettajalta, mutta sain niin nihkeen vanhan miehen tarkastajaksi, että tunnelma jäätyi saman tien. Tottakai jännitti, en tiedä oliko mitään jännittävämpää vielä 18 vuoden aikana tapahtunutkaan. Ajokoe meni silti hyvin ja painelin itsevarmana kaasua päättäessäni ajaa keltaisilla Helsingin Pasilassa, olihan tie sentään maaliskuussa vielä jäinen ja liukas, enkä olisi välttämättä ehtinyt jarruttaa ajoissa. Sitten se tapahtui. Tarkastaja painoi omaa jarrua ja mun sydän taisi pysähtyä sillä hetkellä. Reputin ajokokeen ja olin niin paiseessa viikkon päästä, että reputin toisellakin kertaa. Kolmas kerta toden sanoo....



Sain ensimmäisen autoni heti samana keväänä, se oli harjoitteluautoksi tarkoitettu, kavereiden mukaan ”kasariruskea teinicorolla”. Iskän mukaan ei olisi haitannut vaikka sitä olisikin kolhaissut johonkin. Mun mielestä se oli täydellinen. Saatoin lähteä kesäiltana ajamaan keskustaan, pyörähdin Hietsussa katsomassa auringonlaskua tai hurautin keskellä viikkoa Kaivon terassille. Kyytikin kelpasin monelle... ;)



Olen ajanut autoa siitä asti ja nautin siitä edelleen, vain autot ovat matkan varrella vaihtuneet. Ajamiseen liittyy tietynlainen tunne – ei se, että ajaa hienolla autolla tai että muut katsovat, vaan se, että pystyy siihen, osaa, uskaltaa ja voi liikkua vaivattomasti. Sitä ei ehkä moni ymmärrä, mutta meidän suvussa ei taida juuri kukaan nainen ajaa autoa, mutta meille isän kanssa se oli se juttu, oli ajopeli mikä tahansa. Olen myös erittäin konservatiivinen mitä tulee automaattivaihteisiin. Mun mielestä hyvä kuski ei ole sellainen, joka osaa painaa yhtä poljinta, vaan sellainen, joka osaa ennakoida, osaa ajaa taloudellisesti ja tuntee auton käyttäytymisen. On ikään kuin symbioosissa auton kanssa. Ja jos vaihdekeppiä ei osaa käyttää tai tunne kunnolla kytkintä, niin luonnollisesti kyyti ei ole kovin tasainen. Muistatte ehkä sen kohtauksen Sinkkuelämää-sarjassa, missä naiset vuokraa auton Losissa, ja kun kukaan ei osaa ajaa vaihdekepillä, niin kyyti on hieman, noh....miten sen nyt sanoisi? ;)



Viikko sitten mulla olikin koeajossa Mercedes Benzin uusi A-sarjan auto, automaattivaihteella ja diesel-moottorilla. Sitä ennen olin ajanut automaattivaihteilla tasan kerran ja asennevammaisena piti kalibroida omat ajatukset aika lailla ennen koeajoa. Ajattelin, että noh kokemushan tuokin... Edellisestä kerrasta olin oppinut, että vasen jalka piti liimata kiinni lattiaan, mutta vaihdekeppiä etsiässä oikea kätesi vispasi kerran jos toisenkin ilmassa. Hauskinta oli kuitenkin se, että luovutettuani Mersun takaisin liikkeeseen ja istuttuani oman auton rattiin, meinasin heti ekassa risteyksessä unohtaa kytkimen. Nice. Tätä mä just pelkäsin! ;) Lisäksi, kiitos Mr. Bigin ja muiden herrojen, pidin Mersua jotenkin miehekkäänä ja kulmikkaana vaihtoehtona, ei siis ehkä ihan ensimmäisenä vaihtoehtona, jos olisin menossa autokaupoille...




Mutta siitä autosta. Auto on kuulemani mukaan luokiteltu pieneksi autoksi, joka sopii esimerkiksi pienen perheen tarpeisiin. Itse koeajoin auton matkalla Porvooseen ja Jyväskylän asuntomessuille, ja täytyy sanoa, että auto tuntuu paljon isommalta – se on tilava sisältä ja kyyti on äärimmäisen tasainen ja kröhm, mitähän niitä autotermejä tässä tulisi käyttää... Joka tapauksessa, voitte ehkä kuvitella, että fiilis on eri jos ajaa moottoritiellä maasturilla tai jollain antiikkikuplalla ja tässä autossa fiilis on nimenomaan hyvä.



Kerroin teille aiemmin, että mulla on ollut ongelmia selän kanssa, niin tässä autossa täytyy antaa erityiskiitos nimenomaan penkin ja ratin säätimille. Kun on pitkäjalkainen nainen, niin penkin ja ratin säätäminen ei kuulkaas ole niin helppoa kuin voisi kuvitella, mutta että alaselän saa tuettua vielä erikseen omalla säätimellä ja kaltevuuksia pystyy vaihtamaan ties miten päin, niin ei oo kuulkaas oma sohvakaan tuntunut koskaan niin mukavalta!






Jos taas jotain kehitysasioita miettii, niin olisin ehdottomasti kaivannut autoon tutkia, miellään niin taakse kuin eteen. Viikon aikana ei tullut kertaakaan tarvetta laittaa autoa taskuparkkiin, mutta jos ois pitänyt, niin olisin varmaan joutunut pyytämään jonkun huitomaan kadunvarteen. Auton reunoja ei nimittäin näe ja kylmiltään on aika vaikea saada tuntumaa mahtuuko auto ja pitääkö jo kääntää rattia...


Autoon saa myös kytkettyä iPhone 4 tai 5. Meille sattui niin, että autossa oli 5:sen piuha, mutta mulla on 4:sen puhelin, joten emme päässeet koittamaan kaikkia auton herkkuja. Soittaminen ja Spotifyn kuuntelu onnistui kuitenkin niin iPhonella kuin HTC:llä.



Kaikenkaikkiaan autoa oli todella helppoa ja kivaa ajaa. Voisin jopa harkita automaattivaihteita seuraavan kerran kun olen vaihtamassa autoa, kukapa olisi uskonut? Joskus on hyvä unohtaa kaikki asenteet ja kokeilla jotain uutta, sitä saattaa yllättyä. Ja jälkikäteen ajateltuna, en enää edes tiedä, miksi ajattelin Mersusta, että se olisi jotenkin miesten auto? Johtuisko ehkä Mr. Bigistä? Niinhan se vaan on, etta autotkin assosioi johonkin, mutta kun tarkemmin ajattelee, niin Mersuhan on ollut mukana vaikka missä muotiaiheisissa tilaisuuksissa, muotiviikoilla ja lehdissä! Ja A-malli oli oikeesti aika tyylikäs ja virtaviivainen – kaksi asiaa, joilla on värin lisäksi merkitystä, haha! Niin ja se väri...mustalta näyttävä liila, väri, jonka ansiosta en mainannut tunnistaa autoa asuntomessualueen parkkipaikalla...se oli hieno!

Nykyisen autoni kohdalla tiesin tasan tarkkaan, että se se on, vaikka koeajoin aika monta sitä ennen. Ei ole siis yhdentekevää mitä autoa ajaa ja tämän kohdalla tuli sellainen fiilis, että oltais tunnettu aina. Vaikka ensivaikutelma olikin "olen raketissa". Voi että, mulla on kyllä jo Mersua ikävä. :)

”Anything that makes you happy, buy it or marry it?”

(SATC-kuvat: Google)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Mahtavaa, että päätit jättää kommentin! Piristät päivääni! :)

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...