perjantai 18. tammikuuta 2013

You may say I'm a dreamer...

Vielä illan viimeinen postaus ja syvällisempi sellainen. :) No worries, mutta tämä nyt pyörii mielessä, niin ajattelin kirjoittaa aiheesta.... Taustatiedoksi voin kertoa, että kuuntelen aina radiosta Groovea. Nyt kun Grooven nettiradio ei jostain syystä toimi Explorerilla, olen joutunut parin työpäivän ajan kuuntelemaan Radio Novan nettiradiota. Novalla oli tänään mielenkiintoinen juttu siitä, kuinka paljon, ja määrittääkö ylipäätään, ihmistä se, mitä hän tekee työkseen. Niin, miksi me tosiaan kysytään aina uusilta tuttavuuksilta, mitä he tekevät työkseen eikä mistä he pitävät?

 


 


Koska keskusteluilla on tapana liukua aiheesta toiseen, kahvitauolla työkavereiden kanssa tuli  mielenkiintoinen keskustelu siitä, kuinka paljon vanhemmat vaikuttavat siihen, keitä meistä tulee, ja toisaalta kuinka paljon vanhemmat loppujen lopuksi voivat vaikuttaa lopputulokseen?




Ja lopulta käytyäni vielä yhden keskustelun, jäin miettimään sitä, missä menee rajaa, että pitäisi antaa muiden vaikuttaa? On totta, että kasvatus, ympäristö ja perimä vaikuttavat siihen, millainen ihminen on. Ja on varmaan yhtä totta, että elämänkokemus, ikä, erilaiset vaiheet, työpaikat ja ihmiset jättävät meihin jälkensä, mutta pitääkö ihmisen toimia kuten muut sanoo ja muuttua samanlaiseksi, kuin omat vanhemmat tai muut ammattiryhmän edustajat, koska on heille sukua tai tekee samaa työtä? Kun en halua avata tätä aihetta enempää, niin teen kärjistetyn esimerkin: Tietääkö siivooja tai kirjanpitäjä muodista vähemmän kuin muotibloggaaja, koska hän ei pidä blogia ja tekee työkseen jotain aivan muuta? TAI Pitääkö ihmisen lakata haluamasta tiettyjä asioita, vain koska suvussakaan niitä ei haluttu ja se muka periytyy?






Mistä päästäänkin aiheeseen unelmat ja tavoitteet. Mun mielestä elämää ei pidä rakentaa pilvilinnojen varaan kuten ei pidä ajatella, että elämässä on vain yksi asia, jonka haluaa, koska mitä sitten käy, jos se ei toteudukaan? Se on vähän niinkuin laittaisi kaikki munat samaan koriin. Sen sijaan, mä haluan kannustaa ihmisiä unelmoimaan monista asioista, uskomaan niihin ja tekemään töitä niiden eteen.

Joskus mäkin mietin, että hitsi sitä ja hitsi tätä, miksi mä olen niin epäonninen ja niin edelleen.... Kuitenkin jos miettii tarkemmin, niin mulla menee aika hyvin. Paljon huonommin voisi ainakin mennä. Onnistumiseen missä tahansa asiassa tarvitaan aina vähän tuuria, mutta mä voin aidosti sanoa, että mun saavutusten takana on valtava määrä työtä ja ennen kaikkea se, että mulla on ollut unelmia ja tavoitteita. Ja kun asian kääntää näin, niin jos mä olen tähänkin asti pystynyt saavuttamaan niin monia asioita, niin miksi mä en pystyisi saavuttamaan niitä muitakin asioita jonain päivänä? Työnsäkö takia siivooja ei voisi nousta myös suosituksi muotibloggajaksi? Vai pitäsikö jättää menemättä Kuuhun, jos mahdollisuus tulisi, vain koska isoisoisä ei uskonut, että se olisi mahdollista?

Jaa-a. Tajusittekohan mitä mä yritin sanoa.....? ;) Ja tähän loppuun vielä sopiva biisi. :)




Hyvää viikonloppua kaikille! :)

(Kuvat: we heart it)

6 kommenttia:

  1. Olen itsekin miettinyt sita mksi aina kysytaan mita teet tyoksesi eika mista ihiminen pitaa. Ammatteihin helposti ajaudutaan mutta henkilon kiinnostuksen kohteet kertoisivat hanesta paljon enemman tai ainakin olisi mielenkiintoisempaa.

    VastaaPoista
  2. Hei!

    Loysin blogisi vasta hetki sitten mutta olen sen jalkeen ehtinyt selata lahes kaikki vanhat postauksesi lapi! Blogisi on tosi monipuolinen, ja tykkaan kovasti seka tyylistasi etta kirjoituksistasi.

    Tama tekstisi oli mielenkiintoinen, joten paadyinkin kommentoimaan ensimmaista kertaa. Itse uskon ehdottomasti ihmisen potentiaaliin ja siiten, etta kuka tahansa voi saavuttaa unelmansa ainakin hyvin lahelle. Toki esimerkiksi fyysiset seikat voivat olla esteena: lentajien tulee osua tiettyyn pituushaarukkaan ja laulajilta yleensa vaaditaan tietyntyyppista aanta. Toisaalta lentajan ammatista unelmoinut voi aina hakeutua muun tyyppiseen tyohon lentoyhtioissa, ja laulajaksi haaveilleesta henkilosta voi tulla tanssija tai vaikka musiikkituottaja. Kunhan tiedostaa omat vahvuutensa ja on valmis tekemaan toita ja jopa ottamaan riskeja, lopputulos on yleensa lahes taydellinen.

    Haaveista puhuttaessa minua ei niinkaan huolestuta se, etteiko haaveista tulisi totta, vaan se, etta lopputulos ei valttamatta vastaa henkilon omia odotuksia. En halua missaan nimessa olla pessimisti tai ilonpilaaja, mutta sanontakin menee niin etta "be careful what you wish for 'cause you just might get it". Ihana juttu haaveissa ja tavoitteissa on tietenkin se, etta niita voi ja pitaakin muuttaa aina silloin, kun homma ei tunnukaan enaa oikealta.

    Kiitos viela todella kivasta blogista ja hyvaa viikonlopun jatkoa! :)

    Jennifer S

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kivasta kommentista ja tosi kivaa kuulla uusilta, että ovat tykänneet blogistani! Vaikka vastaamisessa kesti, niin oikein hyvää viikkoa ja aurinkoista kevään odotusta sinulle, toivottavasti sinusta vielä kuuluu! :)

      Poista
  3. Kyllä mun mielestä jokasen kuuluis omia haaveita tavotella, eikä muiden! Ja kuten Jennifer S ylempänä hyvin sanoi, niin haaveet ja unelmat on ihania, kun niitä voi aina onneks muuttaa matkan varrella:-)
    Niin kaunis kappale ja mahtavia kuvia, tää oli hyvä alotus sunnuntaille!:-) -sofia

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Justiinsa näin, kunpa kaikki muistaisivat sen aina! :)

      Poista

Mahtavaa, että päätit jättää kommentin! Piristät päivääni! :)

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...