keskiviikko 31. lokakuuta 2012

Pitääkö muodin olla outoa?


Moni on ehkä huomannut, että viime aikoina multa on löytynyt vähän enemmän intoa päivittää blogia ja joku on ehkä miettinyt sitäkin, että mistä se johtuu? Selityksiä on useampia.


Ensinnäkin kun arki potkii päähän, olen huomannut, että kivat asiat auttavat unohtamaan kaiken ikävän, ja kun keskityn blogiin, muotiin ja kirjoittamisen, saan ajatukseni järjestykseen ja mielialani paranee hurjasti! Toinen syy on se, että mun ajatukset alkavat enemmän ja enemmän selkeytyä sen suhteen kuka mä olen ja mitä mä haluan tehdä, ja jos tätä ei voi tehdä työkseen, niin onpahan ainakin harrastus jossa pääsen toteuttamaan itseäni! ;) Mitä tulee siihen kuka mä olen, niin mun ennakoiva kolmenkympinkriisi tai vastaava on edelleen täällä!! ;) Ja edelleen on tarkoitus koota täydellistä vaatekaappia ja inventoida olemassa olevaa, mutta näitä My Style –juttuja kirjoitellessani olen huomannut, että ongelma ei ole siinä, että mä en ole sitä taikka tätä, vaan mulla on jo oma tyyli, joka elää mussa niin vahvasti, että mitäpä sitä turhaan lähteä itseään enää muuttamaan… :)
 
Vielä yksi syy aktiivisempaan bloggailuun liittyy….ööö….muotiin. Ja tämä on se syy, miksi ylipäätään aloin kirjoittamaan koko tätä postausta. Mä olen nimittäin aina ollut hirmukriittinen, mutta sen tarkoitus ei ole loukata ihmisiä, enkä mä ole kriittinen tietoisesti, vaan mä vaan olen sellainen ja kun huomaan ongelmia, niin haluan löytää niihin myös ratkaisuja. Joten mä nyt vaan nopeasti yskäisen tämän asian ulos ja toivon, ettei kukaan ota sitä itseensä. :)

Viime aikoina on tullut luettua hyvin paljon lehtiä, muotilehtia, seurattua media ja muotitapahtumia, selailtua lukuisia suomalaisia ja ulkomaisia blogeja, tsekattua muotimessujen tarjontaa, tämän hetken trendejä, ja pohdittua mitä tapahtuu mediassa ja markkinoinnissa. Olen ennenkin kirjoittanut, että suomalaiset lehdet ja muoti eivät inspiroi minua riittävästi, mutta nyt se on oikein lyönyt vasten kasvoja! Mä arvostan sitä, että Suomessa osataan tehdä historiaa, uskalletaan olla erilaisia ja rohkeita, vaalitaan luontoa ja eettisiä arvoja, ja mä todella arvostan kaikkia niitä, jotka ovat onnistuneet tekemään läpimurron, jonka takana on varmasti hyvin paljon työtä. Mä tiedän myös sen, että suomesta ja ulkomailta löytyy valtavat massat ihmisiä, jotka pitävät näistä asioita, mutta siitä huolimatta minä itse näen koko tämän muotikentän niin ahdistavan pienenä ja samankaltaisena. 

Kaikki lehdet toitottavat samoja trendejä, mitä oudompaa sen parempi, muutenhan sitä on niin out! (Milloin tuli epämuodikkaaksi näyttää turvallisesti naiselliselta?) Mä olen aina pitänyt itseni luovana ihmisenä, jolla on vilkas mielikuvitus, joka seuraa muotia hyvin intohimoisesti, ja hyvin pitkään, mutta mä en vaan käsitä sitä, miten näistä jutuista pitäisi inspiroitua muodillisesti. Entä ne ihmiset, jotka eivät seuraa muotia yhtä tiiviisti? Entä ne, joilla ei ole niin vilkas mielikuvitus? Tai ne, jotka joutuvat käymään oikeissa töissä, joihin ei voi mennä kokohaalarissa tai pelleperuukissa? Mistä he ammentavat inspiraatiota? En tiedä olenko ainoa, joka näitä asioita miettii, mutta onhan sille jokin syy, kun mä luen ennemmin ulkomaisia lehtiä ja pukeudun kaikkeen muuhun kuin suomimuotiin? Entä johtuuko kaupanalan ahdinko Euroopan velkakriisistä vai siitä, että media ja markkinointi eivät osaa luoda kaupallisia sensaatioita muodin saralla, joka inspiroisi tavallisia ihmisiä (tässä kohtaa luotan, etten ole asian kanssa yksin)?

Katsoin viime viikolla Elle Style Awardsit. Tiedät, että odotukseni olivat korkealla, olisinhan kuitenkin niin kovasti halunnut olla mukana, mutta se show oli pettymys. Ja mä en sano tätä ilkeyttäni vaan mua turhauttaa se, että ne onnekkaat, jotka pääsevät näihin harvinaisiin tapahtumiin Suomessa, eivät anna sen riemun näkyä! Entä oletteko nähneet AVAlla pyörivän ”Tutustu Muotitietoiseen” tms. mainosvideon? Mä oikein ajastin itselleni tämän, että muistaisin katsoa mistä ohjelma tulee kertomaan, mutta voiko kukaan olla omasta ohjelmastaan vähempää innostunut? 

Entä sitten Gloria lehti? Siitä, jos mistään on löytynyt inspiraatiota aikuisen työssäkäyvän ihmisen arkeen, vähän, mutta kuitenkin. Mä jotenkin aina ajattelin, että Gloria on muotilehti. Mutta miten ihmeessä marraskuun lehden pääkirjoitus voi käsitellä aihetta: ”Turhat ostokset ja pikkujouluihin meno vanhoilla vetimillä”? Mikä on pointti mainostaa lehden sivuilla yhteistyökumppaneiden uusia pikkujoulukauden hittejä, mikäli jo pääkirjoitus pistää lukijan miettimään, ostelenko liikaa ja pärjäisinkö vähemmällä?

Mä tiedän, että medialla ja rahan käytöllä on myös toinen, ikävämpi puoli, enkä mä mitenkään sano, ettäkö järkeä ei tulisi pitää päässä, mutta tämä on toinen asia, eikä sekoiteta sitä nyt tähän. Se mitä mä yritän sanoa on, että mun odotukset muotia kohtaan ovat aivan toisenlaiset kuin tarjonta. Minä pidän muotia eräänlaisena taiteenlajina, ihmeellisenä ja mielenkiintoisena, josta voi olla samalla tavalla innostunut kuin teatterista tai maalaustaiteesta, eikä muodin rakastaminen tee ihmisestä sen bimbompaa. Olenhan minäkin suorittanut kaksi korkeakoulututkintoa ja tehnyt töitä 13-vuotiaasta lähtien. Muoti voi olla erilaista ja moniulotteista, eikä ole reilua pakottaa ihmisiä samanlaiseen muottiin. Ei ole reilua, että kalliimman tuotteen omistamista tulisi hävetä. Taikka halvemman. Ei ole reilua sekoittaa trendikkyyttä ja tyylikkyyttä, eikä ole reilua väittää, etteikö kaupallinen voisi olla samaan aikaan halpaa, kallista tai muodikasta.

En tiedä, pääsikö kukaan kiinni mun ajatustenvirrasta, mutta palataan alkuun. Kun en löydä ympäriltäni sitä, mistä innostua, niin yritän luoda sitä itse. Jotkut ovat ehkä kanssani samaa mieltä, jotkut eivät. Mä toivon, että tänne eksyisi niitä ihmisiä, jotka ajattelevat kanssani samalla tavalla. Niitä, jotka innostuvat muodista, osaavat arvostaa sitä kaikessa monimuotoisuudessaan, mutta jotka kaipaavat jotain muuta. Jotain, mistä innostua jokapäiväisessä elämässä. Ihmisiä, jotka uskaltavat olla tavallisia, ei outoja vaan omanlaisia. Naisia. Miehiä. Ihmisiä, jotka uskaltavat lentää, mutta pitävät jalat maassa. Ihmisiä jotka uskaltavat riemuita blingistä, mutta eivät kuitenkaan puukota toisia selkään (sen takia). Ihmisiä, joita on kolhittu, mutta jotka siitä huolimatta jaksavat olla yrittämättä liikaa.

(Pahoittelen, jos joku ymmärsi asiani väärin ja pahoitti mielensä.)

18 kommenttia:

  1. Amen! Olen täysin samaa mieltä. :)

    VastaaPoista
  2. Olen täysin samaa mieltä kanssasi! En voi käsittää suomen muotia, kaikista pohjat vetää joka kuukausi kuitenkin Trendi-lehti :D
    Vaikutat hallitsevan työvaatetuksen (business casual:a on näkynyt paljon), mutta voisitko tehdä postauksen erittäin konservatiivisestä bisnespukeutumisesta / etiketistä. Aloitan tammikuussa työpaikassa, jossa on tosi tiukka pukeutumiskoodi. Ostin tiger of swedenin puvun ja pari kauluspaitaa sekä kynähameen mutta en oikein tiedä miten niitä pitäisi pukea, millaiset kengät saa ja voi olla (talvella), minkä väriset sukkahousut, ja kaikista tärkein: millaiset ulkovaatteet ja kengät päälle?! :)
    Ps. onko toinen korkeakoulututkintosi kauppis? Näytät ihan kauppislaiselta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivepostaus tulossa! Kyllä olen opiskellut myös kaupallista alaa, mutta Helsinkin kauppikseen en koskaan päässyt...otan tuon kohteliaisuutena! ;)

      Poista
  3. Allekirjoitan täysin! Suomalaisten muotilehtien jutut lähestyvät mielestäni ns. katumuotia: monilta osin turhaa erikoisuuden tavoittelua. Toki klassinen muoti / tyyli on siinä mielessä vaikea asia kaupallisuuden kannalta, että pyörää on vaikea joka kuukausi keksiä uudelleen. Samaa mieltä olen kanssasi myös tuosta selkäänpuukottamisesta, en vain pysty ymmärtämään tätä blogimaailmassakin kukkivaa kateutta, aina löytyy se joka päivittelee että millä rahalla ja onpa kallista ja niin edelleen. Mutta on kuitenkin sanottava, että onneksi minulla on lukijana mielenkiintoisia blogeja (kuten omasi!) tarjolla, kun kaipaan inspiraatiota! ;)

    VastaaPoista
  4. Ensimmäistä lainaten-amen. Toinen kommenttini mihinkään blogiin koskaan, be proud ;) suomalainen muoti on KUMMALLISTA, eikä mielestäni oikeastaan edes muotia vaan outo tyylisuunta. Minulle muoti merkitsee sitä tietynlaista keskieurooppalaista eleganssia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin samaa mieltä. Olen miettinyt, että olenko ainut joka on tuota mieltä. Kirpparilta mahdollisimman eripariset iänkaikkisen vanhat vatteet vaan niskaa ja kuvat lehteen. Argh! Ei siinäkään tyylissä muuta vikaa ole kuin, että se tungetaan joka numeroon..vaihtelu virkistäisi.

      Poista
  5. KYLLÄ!!! En tajua miten kotimaassa näkyy mediassa ja katukuvassa tasan kaksi tyylisuuntaa: tekotaiteellinen mörkö-look tai sitten tämä joka toisen suomibloggarin kylämissityyli. Harvalla on taitoa löytää nyansseista sitä eleganssia tai omaa juttua. Ei sillä, että täällä lattareissa oltaisiin aina tyylikkäitä, mutta ainakaan täällä ei jengiltä puutu yritystä, hah!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Komppaan Annikaa: hillittyä, klassista eleganssia ei tunnuta pitävän minään. Mitä omituisimmat releet päällä, sitä varmemmin päätyy Hellooksien yms. sivuille. Onneksi meitä toisinajattelijoita on! :-D

      Poista
  6. Heippa,

    En ole aiemmin kommentoinut blogiasi vaikka lukijana olen ollut pitkään. Blogisi on yksi suosikeistani juuri sen takia, että sinulla on oma tyyli. Ja haet inspiraatiota Suomen rajojen ulkopuolelta. Itseäni kiinnostaisi postaus venäläisestä muodista ja parhaista paloista. Naapurimaasta löytyy varmasti vaikka mitä?

    Blogisi on ainoa muotiblogi, jota seuraan joten en voi verrata muihin blogeihin. Muotilehtiä ostan harvoin, suomalaisia tai ulkomaalaisia. Mielikuvitukseni ei oikein riitä soveltamaan niistä itselleni mitään arkikäyttöön. Mutta sisustuslehtiä ja sisustuslehtiä tulee seurattua ja niistä olen huomaavani saman ilmiön kuin mitä kuvailet kirjoituksessasi. Samat ideat toistuvat vuodesta toiseen. Se on Marimekko, Artek ja Iittala. Vaihtoehtoisesti koti sisustetaan kirppiskamalla. Finnish design, se on kova juttu ja sitä ei kukaan kyseenalaista.

    Jatka samaan tyyliin =)

    VastaaPoista
  7. Hienosti kirjoitettu, olen täysin samaa mieltä kanssasi!
    -annika

    VastaaPoista
  8. Nämä sinun omaa tyyliäsi kartoittavat blogikirjoitukset ovat olleet pitkästä aikaa kirjoituksia mielenkiintoisimpia kaikkien seuraamieni blogien joukossa.
    Olen samaa mieltä, että suomalainen muotilehdistö ei ole pitkään aikaan ollut kovinkaan inspiroiva, enkä varsinkaan koe niissä esiteltyä muotia ja tyylejä omakseni. Ehkäpä suomalaisen muotilehdistön ongelma onkin se, että ne yrittävät edustavat vain muotia. Gloria on ollut ainoa, joka on tunnustanut sen, että tyylikkyys ei ole sama asia kuin muodikkuus ja että toisaalta klassisesti tyylikäskin voi päivittää omaa tyyliänsä muodin mukaan. Se on ainakin minusta mielenkiintoisinta. Ja siinä blogisi on todella hyvä. -MK

    VastaaPoista
  9. Heippa. olipa osuva kirjoitus muotitarjonnasta Suomessa. Seuraan aika paljon lehtiä ja blogeja. Sinulla on yksi parhaista blogeista Suomessa. jaksan jopa lukea sitä läpi, enkä vain katsele kuvia. Olen yli 50v ja olen tässä iässä alkanut ymmärtämään, että kannattaa tosisaan miettiä mitä laittaa päälleen ja mihin laittaa rajalliset rahansa ja missä viihtyy.

    Yksi ongelma Suomessa on, että ainakaan pikkupaikalla ei ole tarjolla muuta kuin nuoriso- ja urheiluvaatetta. Koon puolesta se mahtuu minulle, mutta HM, lindex, seppälä, anttila,ym. eivät oikein täytä laatuvaatimuksia. En siis hae kauden muotia, vaan laadukasta vaatetta jota käytän vuosia. Minun vaatekaappini on kaukana täydellisestä, mutta toivossa on hyvä elää. Joka vuosi saan hankittua jonkun helmen. Helmi minulle on muotitalon ja suunnittelijan nimissä oleva työ, joka sopii minulle. Kun en halua maksaa maltaita, ostan edellisen kauden klassisia vaatteita, joita voi käyttää tavallisessa elämässä. I-Elina.

    VastaaPoista
  10. Kirjoitanpa minäkin mielipiteeni tähän asiaan, koska osuit niin naulan kantaan. Todella mielenkiintoinen kirjoitus ja olen kanssasi ihan samaa mieltä.
    En saa mitään irti suomalaisista muotilehdistä, useimmissa asukokonaisuudet ovat todella outoja ja rumia tai sitten tylsiä, ja hämmentävän kaukana klassisesta ja tyylikkäästä pukeutumisesta jota itse ihailen, unohtamatta kuitenkaan trendikkäitä yksityiskohtia. Gloriassa on jotain yritystä, mutta siitäkin puuttuu se jokin, jonka toivottavasti uusi päätoimittaja löytää aikanaan. Ostan paljon ulkomaisia muotilehtiä ja seuraan mieluummin ulkomaisia blogeja kuin suomalaisia, jotka useimmat ovat valitettavasti toistensa kopioita. Poikkeuksena on sinun blogisi ja erityisen mukavaa on se, että seuraat samoja tyyli-ikoneita kuin minäkin, jolloin voi olla varma että blogistasi löytyy aina joku inspiroiva juttu, joka voi piristää muuten tyhmältä tuntuvaa päivää.
    Tämä sun tyylisarja on ollut tosi kiva, jatka samaan malliin :)

    Marde

    VastaaPoista
  11. Tosi hyvä kirjoitus! Tuntuu, että mulle käy useestikin niin, että en löydä suomalaisten muotilehtien esittelemistä asuista inspiraatiota, koska asut on yksinkertaisesti outoja. Se on harmi, muotilehdistä kuvittelisi saavan ideoita pukeutumiseen! Blogeista on siinä mielessä helpompi inspiroitua, että kun kerran löytää blogin, josta saa ideoita, niin luultavasti myös jatkossakin:) Ja nää uudet postaukset on mahtavia! -sofia

    VastaaPoista
  12. Moikka kaikille! Mä kommentoin tähän nyt kaikille yleisesti.... Kiitos ensinnäkin kun olitte noin aktiivisia ja jaoitte ajatuksianne täällä! Kiitos kehuista ja postausideoista! :) Kuinka mahtavaa onkaan nähdä, että täällä on niin monta samoin ajattelevaa ihmistä! Mä vähän pelkäsin, että tulee pelkkää kuraa niskaan, mutta toisin kävi. Toivottavasti jossain vaiheessa meille löytyy lehti/TV-ohjelma tms. joka vastaa kaikkiin meidän odotuksiimme - mä ainakin todella, todella odotan sitä! :)

    VastaaPoista
  13. Touche! Erihyvä bloggaus! ;)

    T.K

    VastaaPoista

Mahtavaa, että päätit jättää kommentin! Piristät päivääni! :)

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...